Geriatriapalstan kesäloma jatkuu. Ne lukijoistamme, jotka eivät ole vielä päässeet nauttimaan eläkepäivien kesäisestä dekadenssista, odottavat helteiden lähestyessä loman alkua kuin vaihdevuosien loppua. Aurinko paistaa, lavatanssikausi on alkanut, on aikaa mökkeillä ja rauhoittua lämpöisellä verannalla hyvän kirjan ja armanjakin äärellä. Nuoremman sukupolven kiusaksi ja katkeroittamiseksi on myös toistettava se totuus, että mitä ehtoommalle elämänpolku kääntyy, sitä enemmän tälle kaikelle jää aikaa. Kannattaa myös muistaa että mitä enemmän vuosia, sitä vähemmän tarvitsee puhteilla itse. Jossain vaiheessa viileä katkero ilmestyy kiikkustuolin viereen juhannusjuhlilla ihan itsestään, parhaassa tapauksessa piukeissa kesämekoissa keimailevien miniöiden sekä salskeiden siskontyttärenpoikien toimesta. Nokkela geriatrikko järjestää asiansa jo varhaisessa eläkevaiheessa niin, että palvelu pelaa. Ensimmäinen askel on se, ettei ota ensimmäistäkään askelta, vaan opettelee torkahtelemaan nojatuoleihin. Kypsä Bacchus osaa ja kehtaa.
Kuten jokainen pitkän linjan geriatrikko tietää, fraasille ”läskit tummuu”, kuten useimmille muillekin vakiintuneille sanonnoille, on olemassa syynsä. Tietyssä iässä ei ole enää syytä välittää. Mitä enemmän lihaa maan alle, sitä ironisemmat ruokahautajaiset sukulaisille. (”Ruokahautajaiset”...toisinaan vähemmänkin nokkela geriatrikko saa nauraa koko matkan ikuisuuteen.) Tänäkin kesänä on markkinoilla taas uusia kermajäätelöitä. Kahvin kanssa otetaan likööriä aamusta asti. Ummetusta voi hoitaa nykyisin lääkkeillä, joten vihannekset voi ohittaa ruokapöydässä toteamuksella ”olet sitä mitä syöt, ja tässä iässä ei ole varaa leikitellä”. Se siitä.
Helteiden myötä kuvaan astuu myös kesäerotiikka. Kypsä rietastelu koostuu esteettisestä hyvästä, apteekin tuotteista sekä pitkistä, hikisistä iltapäivistä tuvan puolella. Mitä iäkkäämpi geriatrikko, sitä avoimemmin voi katseen antaa vaeltaa sukulaistyttöjen puberteettisilla kupeilla. Oman puolison kanssa voi tehdä temput parvekkeella, saunan porstuassa tai tupakeittiössä. Vanhalle ei kukaan tule saarnaamaan. Jos tulee, kannattaa kaivaa esiin Madam-lehden uusin numero (Jerry Hall: Meillä on oikeus hyvään seksiin) tai laskea protestiksi alleen. Tiedän – brutaalia. Tiedän. On kuitenkin kesä. Kesä on hikisen parittelun aikaa. Tallinnasta saa Viagraa kahvipaketin hinnalla. Kesä pakottaa, kesä velvoittaa, kesä herättää maailmaan. Suvet vähenevät, tämä saattaa olla viimeinen. Haluatko tyhjentää itsesi television ääreen, haulikolla autotallin seinään vai sinne minnä saatana haluat? Jos sukulaisilta kysytään, vietät viimeisenkin kesän kävelylaitteeseen kytkettynä Saimaan-risteilyllä.
Geriatriapalsta palaa asiaan tarpeen mukaan. Lukijakirjeet voi osoittaa suoraan palstanpitäjälle osoitteeseen mademoisellevosges@hotmail.fr
1 kommentti:
Kun emme kukaan kasva kohti nuoruutta – ellei sitten henkisessä katsannossa – pitäisi kai oikeus vulgääriin vanhuuteen ja jäsenyyteen Hopeisten Häpykarvojen kerhossa turvata ensisijassa. Että antaa niiden puheiden karttuvista eläkevakuutuksista ja työeläkerahastoista jäädä omaan arvoonsa. Mitä iloa on taloudellisesti turvatusta vanhuudesta, jos sillä todellakin saa vain valmiiksipureskeltua lesesoppaa pastellivärjätyssä elektronisesti valvotussa turvaympäristössä? Entäpä jos vanhus haluaisikin kuluttaa perikunnan kärkkymät säästönsä punaviinin, grappan ja nuorten seksiammattilaisten hellässä syleilyssä jollakin vapaamielisellä Välimeren saarella?
Muistakaamme vaatia oikeuksiamme, kun sen aika koittaa!
Lähetä kommentti