Erikoishaastattelu: Sankarin suuri tragedia

Helsinki. Punavuori. Rööperi. Tämä parittajien, varkaiden ja juoppojen laitakaupunki. Ajat eivät ole juuri muuttuneet Pepe Willbergin laulusta Aki, Make, Pera ja mä, jossa nuoret pojannassikat kävivät sotaansa talonmiehiä vastaan ja Tom Sjöberg toi maahan lainvastaista pornoa.

Tähän kamppailun ja veijaritarinoiden miljööseen muutti sittemmin myös entinen hiihtäjäsankari Mika Myllylä. Hänen vaiherikas elämänsä on ollut innoituksen lähteenä lukemattomille legendoille, jotka yhä pölyttyvät Kansallisarkiston unohdetuissa holveissa.

Askeleet kaikuvat komean jugentyylisen kaupunkitalon rappukäytävässä. Nimet taulussa kertovat, että talossa asuu yhä vanhaa ylimystöä. Erkko, Tabermann, Niinistö, Karalahti. Paksut kiviseinät eristävät heidät ulkona raivoavasta katutaistelusta. Kulkukoirien haukunta ja asunnottomien sekakäyttäjien kuolinhuudot eivät kaiu graniitin läpi

Uusi Kurvi Blogi sai tilaisuuden käydä tapaamassa deekikselle ajautunutta urheilusuuruutta hänen kolmen huoneen ja keittiön asunnossaan Merimiehenkadulla. Ovessa lukee lyhyesti nimi. Myllylä. Täällä hän asuu, tämä on hänen residenssinsä. Ja tänään hän on luvannut kertoa Uusi Kurvi Blogille niin Lahden MM-skandaalin kuin hänen oman avioeronsakin traagisen taustatarinan.

Mika, kiitos vielä kerran, kun päätit ottaa meidät vastaan. Sä et usko, miten tärkeää tää on meille suomalaisille.

Eipä tässä mitään. Jotenkin tuntui, että nämä asiat pitää päästää ulos. Tulee muuten pahaa karmaa.

Aika jännä, että sä käytit tota sanaa. Mä oon aivan inessä ton Intia-hommelin kanssa.

Joo, mä käännyin hindulaisuuteen 60-luvulla. Mä asuin silloin Ior Bockin kanssa kommuunissa Lontoossa ja yhtäkkiä nää jutut vaan loksahti kohalleen.

Sun elämäsi on mennyt kovaa. Nuoruuden huumehörhöilyn ja Goan retriittien jälkeen sä toit klubikulttuuria Suomeen 80-luvulla...

Niin, no mä vaan olin paikalla. Mä vaan menin suoraan yksiin maanalaisiin bileisiin suoraan Stogiksen laivalta ja mulla oli kainalollinen vinyylejä, mitä mun dj-frendit oli järkännyt. Niitä sitten pyörittelin siellä. Oikeat jätkät oli paikalla ja siitä se lähti.

Ja esittelit esson bailukansalle samaan aikaan, kun aloit jo voittaa hiihtoskaboja.

Toi on vaan urbaani legenda. Mä en oo koskaan vetäny eetä. Tää juttu lähtee siitä, että mä olin jutellut asiasta Inkisen Sampan kanssa ja se oli pistänyt siitä pari riviä omaan artikkeliinsa. Mutta mä olin vaan kertonu eteenpäin juttuja, joita mä olin kuullu joiltakin vanhoilta Ibizan veteraaneilta. Niin kuin Pulkkisen Jortsulta ja Petäistön Hellulta.

Mutta silti: sä lähdit suoraan bileistä Salpausselälle ja voitit sun ekan Suomen mestaruuden.

Siitä se alkoi. Mulla oli sellainen proggis, että yöt vedettiin reivejä ja päivät skimbattiin murtsikkaa.

Rankka aikataulu. Tää on muuten tosi hyvää espressoa. Onks tää joku oma sekoitus?

Joo, mä tilaan noita nappeja suoraan Marcelo Cabulilta. Se hankkii niitä yhdeltä perhefirmalta Pohjois-Andeilta. Luomua.

Vau, mäkin tapasin Marcelon kerran Lontoossa. Se oli tosi herrasmies eikä ollenkaan sellainen kusipää kuin suomalainen media antaa ymmärtää. Mutta mennään tähän Lahden MM-juttuun. Kuinka siinä niin kävi?

Vittu, kun muistais. Mutta sillä koko hässäkällä voi olla jotain tekemistä sen kanssa, että mä olen Alpo Rusin sylikummi. Se oli salaliitto. Supon etsivien piti tehdä jotain, että mun uskottavuus menisi.

Ja vaimo meni myös...

Sekin on väärinkäsitys. Me vaan Sievisen Janden kanssa päätettiin vaihtaa muijia päikseen.

Mä oon kanssa tehnyt aika paljon tota swingers-meininkiä. Millainen Suski on sängyssä?

Aika kissahan se on. Mutta tää on vasta niin alkutekijöissään, ettei voi sanoa enempää. Mä sitten faksaan sulle diiteilit, kun on enemmän tota tietopohjaa.