Miksi en pääse Kirjailijaliiton jäseneksi?

Essi-Caramel Pajulintu Espoosta on lähettänyt Henrikille päivänpolttavan kysymyksen. Essi ihmettelee, miksi häntä ei hyväksytä Suomen Kirjailijaliiton jäseneksi.

Henrikin vastaus: Hyvä Essi-Caramel, osuit ajankohtaiseen aiheeseen. Itsellänikin on takana lukuisia katkeria vuosia kyseisen yhdistyksen wannabe-hangaroundina, kun kävi ilmi, että yksi julkaistu neopostbeatrunokokoelmani ja kolumni Gloria-lehdessä eivät riittäneet jäsenyyteen asti. Se oli vaikeaa! Onneksi sittemmin ylitin jäsenyyskynnyksen julkaisemalla Paul Austeria ja William Wordsworthia sopivasti yhdistävän feministis-eksistentialistisen purjehdustrilogian, joka sijoittuu Pähkinäsaaren rauhan aikaan.

Se taustatarinoinnista – minulla on sinulle luonnollisesti myös vastaus. Otan tänään kirjallisen vapauden esittää sinulle ns. ranskalaisin viivoin tyhjentävän listan syistä, miksi sinä, Essi-Caramel, et todellakaan pääse aivan vähään aikaan Suomen Kirjailijaliiton jäseneksi:

• et lue vähintään kerran viikossa The Economist –lehteä tai edes sen verkkosivuja ja siteeraa siellä julkaistuja viisaita totuuksia
• olet lukenut Virginia Woolfilta vain Oman Huoneen ja senkin käännöksenä
• sinulla ei ole omaperäisiä mielipiteitä 1800-luvun kanadalaisista naiskirjailijoista
• et ole tutustunut Oscar Wildeen The Smiths-yhtyeen innoittamana lukiossa
• et ole löytänyt sellaista traagista, eksistentialistista kirjoittajan ääntä, joka pystyy kuvailemaan mitä tahansa arkisia asioita ja vaikuttamaan samalla todella syvälliseltä, herkältä ja tuntevalta
• pidät liian suositusta pop-musiikista
• sinut on nähty pariisilaisessa kahvilassa pehmeäkantinen Sartre-suomennos kädessäsi, kun oikeasti sinun olisi pitänyt lukea siellä de Beauvoiria alkukielellä
•  pukeudut väärin.

Pahoittelut, Essi-Caramel. Aloita yllälistatuista asioista, tilaa Le Monde ja ota sen jälkeen yhteyttä liittoon uudelleen. Kuka tietää, ehkä yhteishakemus Tuomas Vimman kanssa voisi tuottaa hedelmää?