Erikoishaastattelu: Esikoiskirjailija tuiskeessa

Siemailen drinkkiä ravintola Postresin jäyhän pelkistetyssä salissa. Elämästä ja uusista eurooppalaisista päihteistä humaltuneet nuoret kiehnäävät uskomattomalla äänenvoimakkuudella Espan puistossa. Odotan haastateltavaani, jonka uusi kirja on järkyttänyt koko länsimaista kristikuntaa.

Kello 18.05 kuulen ovimiehen sanovan jollekulle nimeni. Käännyn katsomaan ja näen, miten kookas musta päällystakki katoaa arvotavaran säilyttämistä varten rakennettuun lyijyvuorattuun vaatehuoneeseen. Leveäharteisen portieerin varjossa värisee henkilö, jonka tapaamista olen toimituspäällikön kanssa järjestellyt jo kolme kuukautta.

- Anteeksi, että olen myöhässä, Susanna Sievinen sanoo, kun suutelemme. Hän näyttää olevan aidosti pahoillaan. Puistossa oli ollut nuorten tuliryhmä, jonka taidokasta jonglöörausta oli ollut jäätävä katsomaan.

- Ja sitten HE pyysivät minun nimikirjoitustani, Susanna kihertää silminnähden hämmästyneenä. Teemme oikopäätä sinunkaupat ja moiskautamme toistemme kuopalle leikattuja poskia vielä kerran.

Avioero ja sitä seurannut mediakohu saivat Susannan tarttumaan kynään. Kahdeksanosaisen omaelämäkerrallisen Aurajoki-romaanisarjan hän laati automaattikirjoituksella Vihdin Huhmarissa sikäläisen kustantajamoguli Eero Aholan tunnelmallisessa työhuoneessa. Sarjan viidennessä osassa, Häntä koipien väliin, nuori Susanna Keto tapasi Vääpeli Körmy -sotilasfarssin ensi-illassa salskean, tummatukkaisen hurmurin, joka esitteli hänet nummelalaiselle uimarille. Siitä alkoi elämää keskikokoisempi seikkailu.

- En mielelläni puhu niistä ajoista, Susanna kuiskaa kaivellen inhalaattoriaan. Hän imaisee sitä muutaman kerran ennen kuin huomaa ottaneensa erehdyksessä pippurisumutteensa.

Kolmetoista vuotta onnea, epäonnea, ala-, ylä ja keskimäkiä. Aurajoki päättyy Susannan ja Janin (kirjassa nimellä "Teemu Selänne") avioeroon ja Susannan ensimmäisen kirjan, Teemu on huarra -romaanin julkaisemiseen. Kriitikoiden ylistämä pienten painosten kuningatar on syntynyt. Mutta vähänpä arvasi Suomen kansa, mitä Susannalla oli varastoituna pieneen päähänsä tulevaisuuden varalle. Uusi kirja oli tulossa, nyt jostain aivan muusta aiheesta.

- Tony Halme manifestoitui minulle unessa. Hän oli pukeutunut alumiinifolioon ja kantoi sylissään Suomen lippuun käärittyä veritulppaa.

Susannan näkemä uni oli painostava ja enteellinen, vaikka hän ei ollut edes humalassa sammuneena Rymy-Eetun pöytään.

- Säikähdin uneni tarkoittavan, että olisin Jeesuksen ja Magdalan Marian jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa. Onneksi se oli silkkaa kuvitelmaa. Olisin varmaan tehnyt itsemurhan, jos olisi käynyt ilmi, että olen juutalaista rotua.

Uni ei kuitenkaan päättynyt vain Tony Halmeen monumentaaliseen figuuriin. Susanna muistaa täsmälleen, miten tuo karmiva visio jatkui.

- Vihdin Hiidenvedestä nousi ikään kuin seitsemän laihaa lehmää, jotka söivät seitsemän lihavaa lehmää. Se oli kuin suoraan mallinurani toisinto. En voinut enää nukkua, vaan sanelin kustannustoimittajani puhelinvastaajaan seuraavan kirjani. Oli kuin kauttani olisi kuiskinut jokin minua suurempi, sellainen öbaut 70-kiloinen ihminen.

Pikkutunneilla puhelimeen soperrettu vuodatus on nyt kirja. 1001 erilaista juomasekoitusta -kirjassa esitellään vanhoja klassikoita Vodka Collinsista Cosmopolitaniin, mutta myös uusia tuttavuuksia. Susanna on itse kehitellyt monia lystikkäitä drinkkejä, kuten Suski (4 cl giniä, sekoitetaan porkkanalla), Kossu-rusina (4 cl Koskenkorva Viinaa, rusinoita) ja Kossu-paprika (4 cl Koskenkorva Viinaa, puolikas paprika kuutioituna).

Teos on jo herättänyt laajaa huomiota. Kustantajan tiedotteen mukaan kirjan käännösoikeudet on myyty jo kahteenkymmeneenviiteen maahan. Belgian- ja sveitsinkielisten käännösten kohdalla neuvottelut ovat pisimmällä.

- Ihmeellisesti se elämä vaan jaksaa meitä pompotella, Susanna toteaa kuin yhdestä suusta haastattelun lopuksi.