Niinpä. Miksi Paavi ei käy pisuaarilla? Miksi Pekka Siitoin ei ole matojen ruokana? Miksi Jippu ei ole "syvällinen" ja käännä jokaista puheenaihetta itseensä ja "syvällisyyteensä"?
Henrikin vastaus: Henrikki on a) laiska ja b) kiireinen. Henrikki ei ehdi ruveta rupeamaan, eikä alkaa alkamaan.
Ystävät, kyselijät: jään toistaiseksi tauolle. Lähden Gambiaan kelailemaan ja ehkä liittymään paikalliseen bändiin. Tosin, koska kyse on pakettimatkasta, tulen toki takaisin.
Epävarmaa on, palaako Kysy Henrikiltä -palsta tässä muodossaan Uusi Kurviin. Mahdollista on, että journalistinen osuuteni julkaisussamme tulee ilmenemään jollain aivan uudella tavalla.
Kiitos kysymyksistä, hyvät lukijat! Nähdään keväämmällä.
lauantaina, marraskuuta 29, 2008
Miksi Henrikki ei vastaa?
Kontribuuttori:
pässi
Julkaistu
13:34
—
0
opinionia
Avainsanat: hauska maailma, identiteetti, Ihmisyys, Iron Gym, jerry garcia, Kalervo Kummola, kosmologia, kvanttifysiikka, läskit idiootit, meditaatio, Minä olen, Oskari Katajisto, pajautus, Phish Food, Racquel Darrian, rakkaus, tunteet ja tuoksut, vakoilu
torstaina, toukokuuta 01, 2008
Vahvistaako se oikeasti, mikä ei tapa?
Hyvää vappua, lapset! Henrikki-setä on hyvin marinoitu mutta onnellinen. Vappumarssilla oli enemmän marssijoita kuin toissa vuonna (viime vuosi jäi minulta väliin) ja aurinko lämmitti rauhan ja asban yhteisen tulevaisuuden puolesta sängystä ajoissa esiin kömpineitä!
Henrikki juhlistaa työn juhlaa juhlavasti vastaamalla kysymykseen, eli tekemällä työtään. Nimimerkki annareetta kysyy perustavanlaatuisen kysymyksen: “Vahvistaako se oikeasti, mikä ei tapa?”, ja toteaa vielä perään epäilleensä väitteen todenperäisyyttä jo kauan.
Henrikin vastaus: Hyvä annareetta, olet saapunut perimmäisten asioiden äärelle. Tunnustan heti alkuun, että kyseinen kliseinen lasautus on elämäntilanteesta riippuen joko haukotusrefleksin laukaiseva tai sitten aivan vitun ärsyttävä tai masentava. Useimmiten kyseinen lause vieläpä kommunikoidaan haukottelijalta ärsyntyneelle masentujalle – aniharvoin toisin päin.
Väitehän on tietenkin osittain aivan täyttä paskaa. Eihän esimerkiksi kontakti-savaten harrastaminenkaan (mikä ei tietääkseni suoranaisesti tapa ketään) vahvista jos harrastajaa lyödään ja potkitaan toistuvasti päähän. Vähämielisempikin ymmärtää, että aivojen hölskyttely iskujen voimasta tuskin millään tavalla voimistaa mitään fyysisiä eikä varsinkaan psyykkisiä aspekteja omassa kehollis-mielellisessä kokonaisuudessa.
Toisaalta, väite on myös erittäin totta. Jos bodaat rintalihaksiasi vaikkapa Iron Gymillä Helsingissä (jossa on muuten erittäin sympaattinen bulldog-koira vahtimassa bodaajia), rintalihaksesi mitä suurimmalla todennäköisyydellä vahvistuvat. Ja monet naiset (ja miehetkin!) pitävät rintalihaksista. Siis miehillä. Naisten rintalihakset ovat hieman toinen juttu, tavallaan. Siitä toiste!
Mutta, toki romanttisen optimistisesti ajateltuna myös tietyt abstraktimmatkin asiat voivat vahvistaa. Annareetan mainitseman väitelauseen etymologiahan kun pohjautuu jonkinlaiseen sielulliseen kärsimykseen, katharsikseen, jonka kiirastulimaisen taipaleen tarkoituksena on rakentaa päähänpotkittu (siis vertauskuvallisesti, ei kontakti-savatella) sielu ja mieli hiellä, verellä ja kyynelillä uudelleen ehjäksi, maailmaa uudelleen ja ennenkaikkea vahvemmin syleileväksi feeniks-linnuksi!
Myös esimerkki tymäkkä happotrippi voi edesauttaa mielen vahvistumisessa entistä laajempia ajatuskudelmia käsittelemään kykenväksi mikrokosmokseksi, mutta älkäämme harhautukolle moiselle monen mielestä obskuurille sivupolulle – hiljentykäämme sen sijaan ikuisuudeksi muistamaan aivan hiljattain uusille tasoille siirtynyttä Albert Hoffmannia.
Noin.
Annareetta, vastaus on siis tällä kertaa bipolaarinen: kyllä ja ei. Mutta bipolaarinenkin vastaus on vastaus! Hauskaa vappua kaikille!
Kontribuuttori:
pässi
Julkaistu
22:59
—
5
opinionia
Avainsanat: Albert Hoffman, eksistentialistinen ahdistus, Ihmisyys, Iron Gym, kosmologia, Minä olen
