1889

Teemu katseli miehen jäykistynyttä penistä. Se oli jättikokoinen, paljon isompi kuin hän olisi koskaan osannut kuvitella. Ennen kaikkea hänen oma sukuelimensä tuntui kutistuvan aivan olemattomiin tämän täysikasvuisen valtavuuden rinnalla. Miehen kivekset uivat syvällä valtavassa, ryppyisessä kivespussissa, joka toi mieleen punaiset salaatinlehdet. Sankka, tummanruskea karvoitus peitti miehen nivusia inhottavan näköisenä mattona.

- Kosketa sitä, mies sanoi. - Rohkeasti vain.

Mies oli antanut hänelle tupakkaa. Ja kaksikymmentä penniä. Teemu oli hänelle velkaa tämän pienen palveluksen. Hän hipaisi terskaa, joka kuoriutui esiin esinahan alta. Se oli uskomattoman iso, punainen, kostea. Se haisi omituiselta.

- Tartu siihen, mies sanoi vaativalla äänellä. - Sinua ei varmaan haittaa, jos minä teen saman sinulle.

Teemu oli aavistanut, mitä mies aikoi. Kookas koura puristi hänen penistään. Kosketus ei ollut yksinomaan epämiellyttävän tuntuinen. Hän sai pienen, mutta innokkaan erektion.

Ovelta kuului koputus. Naisääni huhuili.

- Gustaf-herra, oletteko siellä? Albert-herra haluaa keskustella kanssanne kirjastossa.

- Merde, mies kirosi puoliääneen. - Kuulehan, Nikodemus, me varmaan voimme jatkaa tätä myöhemminkin, eikö niin?

Teemu nyökkäsi hämillisenä. Hän alkoi pukeutua vaatteisiinsa. Iso mies sonnustautui myös asuunsa. Ratsuväenupseerin univormu oli komein vaate, minkä Teemu oli milloinkaan nähnyt.

---

Tämän blogimerkinnän henkilöt ovat ylittäneet suojaikärajan.