Sasi: Kosovo paljasti ulkopolitiikan johtamisen ongelmat

Palttoota riisutaan Kosmoksen ovensuussa. Tutut hiustupsut vilkkuvat Alma Median mainospipon alta. Hän on täällä tänään, perustuslakivaliokunnan ikuinen ja ainoa puheenjohtaja, Kimmo "The Hitman" Sasi. Tarjoilija opastaa kansanjohtajan Uusi Kurvin varaamaan pöytään.

Kimmo Sasi tervehtii kohteliaasti, mutta pidättyneesti. Hänen tavallisesti niin hymyilevät, lievästi ulkonevat silmänsä ovat tänään alasluodut. Suupielet eivät tavoittele korvia, vaan tuntevat planeettamme vetovoiman ankarimmillaan. Syvä huoli hohtaa näiltä hyväntahtoisilta, kampawienereiden kovettamilta kasvoilta. Missä nyt on hänen pirkanmaalainen lupsakkuutensa, hänen pehmeällä äänellä kertomansa kaskut Tampereen valtauksesta 1918?

Tarjoilija ottaa vastaan tilauksemme. Sasi valitsee listalta Kosmoksen kuuluisan vorschmackin. Hän pyytää keittiömestaria pitämään huolen, ettei annosta tarjoilla vaaleanpunaiselta lautaselta. Carl Gustaf Emil Mannerheimin seksuaalisuus on aina ollut kivulias aihe muillekin kuin vapaaherran alaikäisille poikaystäville.

Otamme snapsit. Lasit kohotetaan isänmaalle ja vapaussodan kunnian päiville. Sasin äänessä on sardoninen särähdys. Hän selittää juhlatunnelmansa olevan jokseenkin huonossa hapessa. Mannerheimin laskeminen jalustalta liki tavallisen julkkiksen tasolle loukkaa hänen mielestään kaikkien niiden muistoa, jotka osallistuivat punavankien teloituksiin.

- Meidän pirkanmaalaisten keskuudessa tämä koetaan erityisen surullisena, Sasi painottaa.

Yllättäen Sasi pyytää kuitenkin olemaan korostamatta liikaa hänen tamperelaisuuttaan. Vellovan Marski-kohun keskellä kaupungin perustajaan, Kustaa III:een, liitetään usein samanlaisia ounasteluita kuin Suomen marsalkka Mannerheimiin.

- Ne ovat kaimojakin, saatana, Sasi ärähtää ja on vähällä läikyttää akvaviitilla, vermutilla ja ginillä piripintaan täytetyn lasinsa sisällön valkoiselle pöytäliinalle.

Sasilla on silti varsinaista asiaakin. Hän kulauttaa juoman kurkkuunsa yhdellä kahmaisulla, paiskaa ryyppylasin pirstaleiksi ravintolan graniittiseen seinään ja kaivaa norjalaismallisen villapaitansa alta Mauser M1916 -pistoolin ja kirjeen. Sasi kehottaa olemaan välittämättä aseesta. Se on kuulemma jäänyt "vahingossa kainalokoteloon", paperi sitä vastoin on tärkeämpi. Siinä on hänen lausuntonsa.

- Hallituksen ja presidentin toiminta Kosovon tunnustamisessa on osoittanut ulkopolitiikan kaksipäisen johtamisen ongelmat, Sasi aloittaa. - Suomen linjasta on syntynyt epäselvyyttä.

Sasi huomauttaa kannanotossaan, että hallitus oli ilmoittanut, että tunnustaminen tapahtuu mahdollisimman nopeasti ja kertonut suunnitellun aikataulun.

- Nyt presidentti on lykännyt aikataulua. Kosovon tunnustaminen ja tunnustamisen aikataulu ovat ulkopolitiikan keskeisimpiä kysymyksiä Euroopassa. Aikataulu heijastaa sitoutuneisuutta Kosovo-ratkaisuun.

Sasi muistuttaa myös, että presidentti ja valtioneuvosto ovat olleet viime aikoina erimielisiä ulkopolitiikan toimivaltarajoista.

- Annettaessa eduskunnalle esitystä valmiuslaiksi presidentti saneli hyvin poikkeuksellisella tavalla lausuman valtioneuvoston pöytäkirjaan.

Alkuvuoden tapahtumat osoittavat perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan mukaan selvästi, että ulkopolitiikan johtojärjestelmä ja sen ongelmat on selvitettävä perusteellisesti.

Nyökkään, Sasin viesti on tullut selväksi. Lähetän sen Nokia N70 -matkapuhelimellani STT:lle ja käyn kiinni edessäni höyryäviin lampaanmunuaisiin. Huomaan Sasinkin jo rauhoittuneen. Hän on sujauttanut "Ukko-Mauserinsa" holsteriin ja iskenyt niin ikään haarukkansa ruoka-annokseensa.